1 § Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli
Yhdistyksen nimi on Helsingin Luistelijat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki Uudenmaan läänissä. Yhdistys on perustettu 1908 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Seuran kieli on suomi.
2§ Seuran tarkoitus ja toimintaperiaatteet
Seuran tarkoitus on edistää ja järjestää taitoluistelun kilpa- ja harrastustoimintaa. Toiminnan perustana ovat urheilun eettiset arvot sekä reilun pelin periaatteet.
2.1. Tarkoituksen toteuttamiseksi seura järjestää
- luistelun perusopetusta
- valmennus- ja leiritoimintaa
- kilpailuja
- leirejä
- luistelunäytöksiä
- kunto- ja terveysliikuntaa
- koulutuksia
2.2. Toiminnan tukemiseksi seura voi
- veloittaa jäsenmaksuja
- veloittaa kilpailumaksuja
- tehdä mainossopimuksia
- ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja
- järjestää arpajaisia ja myyjäisiä
- hankkia ja omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteätä ja irtainta omaisuutta
Seuran tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen siihen osallisille.
3 § Seuran jäsenyydet
Seura on Suomen Taitoluisteluliitto ry:n jäsen. Lisäksi seura voi kuulua muihin tarpeelliseksi katsomiinsa yhteisöihin.
4 § Seuran jäsenet
Seuran varsinaiseksi jäseneksi voi hallitus hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä. Seura pitää yhdistyslain edellyttämää jäsenluetteloa.
- Varsinaiset jäsenet, jotka suorittavat kevätkokouksessa vahvistetun vuosittaisen jäsenmaksun. Jäsenmaksu koskee aina tilikautta.
-
Kunniajäsenet, jotka ovat erittäin merkittävästi edistäneet seuran toimintaa. Henkilö voidaan kutsua kunniajäseneksi hallituksen esityksestä seuran kokouksen päätöksellä.
- Kunniapuheenjohtajat, jotka ovat puheenjohtajana ansiokkaasti toimineita henkilöitä. Henkilö voidaan kutsua kunniapuheenjohtajaksi hallituksen esityksestä seuran kokouksen päätöksellä. Kunniapuheenjohtajia voi samanaikaisesti olla korkeintaan kolme (3). Kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen.
- Kannatusjäsenet, jotka ovat luonnollisia henkilöitä tai oikeuskelpoisia yhteisöjä, jotka suorittavat kevätkokouksessa vahvistetun vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun. Kannattajajäsenmaksu voi olla eri suuruinen henkilö- ja yhteisöjäsenelle. Kannattavalla yhteisöjäsenellä on puhe-, mutta ei äänioikeutta seuran kokouksissa.
5 § Jäsenen erottaminen ja eronneeksi katsominen
Jäsenen, joka haluaa erota seurasta, tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti seuran hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittaa siitä seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Ero katsotaan tapahtuneeksi heti kun ilmoitus on tehty.
Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta 12 kuukautta jäsenmaksulaskun ensimmäisen eräpäivän jälkeen. Jäsenen erottamisesta määrätään näiden sääntöjen kohdassa 14.
6 § Jäsenmaksut
Varsinaisilta jäseniltä kannettavan jäsenmaksun sekä kannattavilta henkilö- ja yhteisöjäseniltä kannettavien kannattajajäsenmaksujen suuruudesta päättää seuran kevätkokous vuosittain. Kunniapuheenjohtajalta tai kunniajäseneltä ei jäsenmaksua peritä.
Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista kevätkokous huhti-toukokuussa ja syyskokous elo- syyskuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää hallitus.
Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on julkaistava vähintään 14 päivää ennen kokousta seuran www-sivuilla sekä lähetettävä jäsenille sähköpostitse.
Seuran kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai seuran kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.
Kokouskutsussa on mainittava, mikäli kokoukseen voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla sekä onko kokoukseen tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla osallistuvan jäsenen puhevallan käyttäminen rajoitettua.
7.1 Seuran varsinaiset kokoukset
Kevätkokouksessa käsitellään
- Kokouksen avaus
- Valitaan kokoukselle
a) puheenjohtaja
b) sihteeri
c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
d) ääntenlaskijat - Todetaan
a) läsnäolijat
b) äänioikeutetut jäsenet
- Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- Vahvistetaan jäsen- ja kannattajajäsenmaksujen suuruus
- Vahvistetaan tulevaksi toimintakaudeksi
a) toimintasuunnitelma
b) talousarvio - Vahvistetaan seuraavaksi vuodeksi täysi-ikäisten jäsenten keskuudesta hallituksen puheenjohtaja, jota myöhemmin myös kutsutaan seuran puheenjohtajaksi.
- Valitaan seuraaviksi kahdeksi vuodeksi jäsenten keskuudesta hallitukseen kolme jäsentä erovuorossa olevien tilalle sekä kaksi varajäsentä.
- Päätetään toimikunnat ja niiden vetäjät.
- Päätetään toimikuntien jäsenten valintatavasta.
- Valitaan tilintarkastaja ja tälle varatilintarkastaja, mikäli tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita. Tilintarkastaja valitaan tehtävään toistaiseksi.
- Käsitellään hallituksen esittämät tai jäsenten näiden sääntöjen kohdan 7.2 mukaisesti vireille panemat asiat.
- Kokouksen päättäminen
Syyskokouksessa käsitellään
- Kokouksen avaus
- Valitaan kokoukselle
a) puheenjohtaja
b) sihteeri
c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
d) ääntenlaskijat - Todetaan
a) läsnäolijat
b) äänioikeutetut jäsenet - Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
- Esitetään vahvistettavaksi hallituksen laatima toiminta- ja tilikertomus ja esitetään tilintarkastajien antama lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta
- Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä asianomaisille.
- Käsitellään hallituksen esittämät tai jäsenten näiden sääntöjen kohdan 7.2 mukaisesti vireille panemat muut asiat.
- Kokouksen päättäminen.
7.2 Seuran ylimääräinen kokous
Seuran ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä on jonkun määrätyn asian takia tehnyt siitä hallitukselle kirjallisen esityksen. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on koolle kutsuttu. Ylimääräinen kokous on pidettävä viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenet ovat tehneet siitä edellä mainitulla tavalla esityksen. Asioista, joita seuran jäsenet haluavat kevät- tai syyskokouksen käsiteltäviksi, on tehtävä hallitukselle kirjallinen esitys viimeistään 20 päivää ennen kokousta.
8 § Seuran ja hallituksen kokousten dokumentointi
Seuran ja hallituksen kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran kokousten pöytäkirjat ovat kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen tarkastajien tarkastettava. Hallituksen pöytäkirjat tarkistetaan heti tai seuraavassa kokouksessa.
9 § Äänestäminen kokouksissa
Kokouksessa ratkaistaan asiat yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, mikäli ratkaisemisesta ei näissä säännöissä toisin säädetä. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Jokaisella kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella viisitoista vuotta täyttäneellä jäsenellä, kannattavia yhteisöjäseniä lukuun ottamatta, on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää.
10 § Seuran hallinto
Seuran toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa sekä seuraa edustaa kevätkokouksen valitsema hallitus. Hallitukseen kuuluu vuodeksi valittu puheenjohtaja ja kuusi kahdeksi vuodeksi valittua jäsentä sekä kaksi vuodeksi valittua varajäsentä.
Hallituksen jäsenistä puolet on erovuorossa vuosittain. Ensimmäisellä kerralla eroaa puolet arvan perusteella ja seuraavilla kerroilla vuoron mukaan. Hallitus valitsee täysi-ikäisten jäsentensä keskuudesta varapuheenjohtajan, sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään puolet sen jäsenistä on saapuvilla. Varajäsenillä on aina hallituksen kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus.
11 § Seuran hallituksen tehtävät
- Suunnitella ja kehittää seuran kokonaistoimintaa sekä johtaa seuran toimintaa seuran tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti.
- Panna täytäntöön seuran kokousten päätökset.
- Vahvistaa tehtävänjako keskuudessaan sekä valita tarvittavat työryhmät suorittamaan niille määrättyjä hallitukselle vastuullisia tehtäviä.
- Hoitaa seuran taloutta.
- Hoitaa seuran tiedotustoimintaa.
- Hyväksyä jäsenet ja pitää jäsenluetteloa.
- Valita sekä erottaa seuran palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän eduistaan.
- Päättää seuran ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansiomerkkien esittämisestä.
- Luovuttaa tilit tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kaksi viikkoa ennen syyskokousta.
12 § Seuran toiminta- ja tilikausi
Seuran toiminta- ja tilikausi on 1.5.–30.4.
13 § Seuran nimen kirjoittaminen
Seuran nimen kirjoittaa puheenjohtaja. Oikeus seuran nimen kirjoittamiseen on myös henkilöllä, jolla on siihen hallituksen erikseen antama henkilökohtainen oikeus. Nimenkirjoittajien on oltava täysi-ikäisiä.
14 § Jäsenen erottaminen ja muut kurinpitotoimet
14.1. Yleinen periaate
Hallitus voi erottaa jäsenen tai toimihenkilön seurasta, jos tämä toimii vastoin seuran tarkoitusperiä, rikkoo seuran sääntöjä tai seuran kokouksen tai seuran hallituksen päätöksiä, jättää jäsenille määrätyt maksut maksamatta 12 kuukautta jäsenmaksulaskun ensimmäisen eräpäivän jälkeen, syyllistyy antidoping-rikkomukseen tai toimii törkeästi tai toistuvasti vastoin urheilun eettisiä periaatteita.
14.2 Antidoping – rikkomukset
Seuran jäsen tai toimihenkilö sitoutuu noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa seuran, Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry:n/ Suomen antidopingtoimikunta ADT:n vahvistamaa antidopingsäännöstöä ja Kansainvälisen lajiliiton antidopingsäännöstöjä sekä Kansainvälisen Olympiakomitean antidopingsäännöstöjä.
Dopingrikkomukset ja seuran jäsenelle tai toimihenkilölle niistä määrättävät seuraamukset on määrätty edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä. Dopingrikkomuksia ovat mm.:
- Kielletty aine tai näyttö kielletyn menetelmän käytöstä urheilijan elimistöstä otetussa näytteessä
- Kielletyn aineen tai menetelmän käyttö tai käytön yritys
- Kieltäytyminen dopingtestistä
- Dopingvalvonnan välttely ja ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti
- Dopingtestin manipulointi
- Dopingaineiden hallussapito
- Dopingaineiden ja –menetelmien levittäminen
- Dopingin edistäminen
Siltä osin kuin doping –rikkomus tapahtuu seuran järjestämässä kilpailussa tai harjoitustilanteessa, seuran hallituksen määräämänä seuraamuksena voi olla:
- Kilpailutuloksen mitätöinti
- Urheilutapahtuman tulosten hylkääminen
- Urheilun toimintakielto
- Kirjallinen varoitus
Seuran jäsen tai toimihenkilö voi joutua korvaamaan dopingrikkomuksella aiheuttamansa vahingon seuralle, kansalliselle lajiliitolle ja kansainväliselle lajiliitolle. Kansallinen lajiliitto, tai sen asemesta, tai sen lisäksi Kansainvälinen lajiliitto (ISU) voi päättää seuran jäsenelle tai toimihenkilölle dopingrikkomuksesta määrättävästä seuraamuksesta ja muista kurinpitotoimista edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä, säännöissä ja sääntöjä alemman asteisissa määräyksissä vahvistetulla tavalla.
14.3 Urheilun eettisten periaatteiden vastainen toiminta
Seuran jäsen tai toimihenkilö sitoutuu noudattamaan kulloinkin voimassa olevia seuran, Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEK ry:n, Suomen Taitoluisteluliiton, Kansainvälisen lajiliiton sekä Kansainvälisen Olympiakomitean eettisiä säännöstöjä ja ohjeita.
Urheilun eettisten periaatteiden vastaista toimintaa on mm.:
- Urheilulle vieraiden aineiden käyttö
- Huumeiden ja dopingaineiden käyttö tai käytön edistäminen;
- Esiintyminen alkoholin vaikutuksen alaisena harjoituksissa, kilpailutilanteessa tai häiritsevä käyttäytyminen alkoholin vaikutuksen alaisena seuran muissa tapahtumissa; tai
- Tupakan ja tupakkatuotteiden käytön yhdistäminen urheilutilanteisiin.
- Epäasiallinen käyttäytyminen
- Törkeä kielenkäyttö, epäasiallinen arvostelu, tuomarin harhautus ja muu sääntöjen vastainen toiminta kilpailu- ja harjoitustilanteessa;
- Kiusaaminen, kuten nimittely, uhkailu, mitätöivät eleet, perättömien tietojen levittäminen ja jättäminen ryhmän ulkopuolelle kilpailu- ja harjoitustilanteissa. Myös epäasiallinen käytös toisia kohtaan sosiaalisen median kanavissa kilpailu- ja harjoitustilanteissa sekä niiden ulkopuolella on kiusaamista.
- Väkivalta ja/tai sukupuolinen häirintä kilpailu- ja harjoitustilanteessa tai näiden ulkopuolella;
- Epäasiallista toimintaa on myös vaaran aiheuttaminen itselle tai toiselle.
- Urheiluhuijaus
- Kilpailutilan tai -välineiden manipulointi
- Tuloksista etukäteen sopiminen
- Kilpailutapahtuman manipulointi
- Vedonlyönti
- Vedonlyönti omasta kilpailusta
- Lahjonta
- Tuomareiden, kilpakumppaneiden, valmentajien tai toimitsijoiden lahjominen tai sen yritys tuloksen manipuloimiseksi
Urheilun eettisten periaatteiden vastaisesta toiminnasta on seuraamuksena lajiliiton määräämä rangaistus sen mukaan kuin lajiliiton säännöissä tai kilpailusäännöissä määrätään. Seuran hallitus voi antaa seuraamuksena epäurheilijamaisesta käytöksestä tai epäasiallisesta toiminnasta varoituksen tai kilpailu-, harjoittelu- ja toimitsijakiellon, jonka kesto voi olla korkeintaan 6 kuukautta. Törkeissä tai toistuvissa tilanteissa hallitus voi päättää jäsenen tai toimihenkilön erottamisesta. Ennen seuraamuksen asettamista asianosaisella on oikeus tulla kuulluksi. Erottamispäätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty asianosaiselle sähköpostilla tai muutoin todisteellisesti. Erotetulla ei ole oikeutta saada takaisin seuralle suorittamiaan maksuja. Seuran valmentajalla on oikeus välittömästi poistaa urheilija harjoituksista ja kilpailuista, jos on perusteltu syy epäillä, että urheilija on vaaraksi itselleen tai muille esimerkiksi päihteiden käytön johdosta. Tapahtuneesta tulee raportoida hallituksen puheenjohtajalle.
15 § Sääntöjen muuttaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta tai seuran purkamisesta on tehtävä seuran vuosikokouksessa. Sääntöjen muuttamista, yhdistyksen purkamista tai yhdistyksen omaisuuden pääosan luovuttamista koskevissa asioissa yhdistyksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on yhdistyksen kokouksessa kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. Tällaista asiaa ei voida käsitellä, mikäli sitä ei ole mainittu kokouskutsussa.
16 § Seuran purkaminen
Jos seura on päätetty purkaa, sen varat on luovutettava johonkin seuran toiminta-alueen liikuntakasvatusta edistävään tarkoitukseen purkamisesta päättäneen kokouksen päätöksen mukaisesti. Selvitysmiehinä toimivat kokouksen valitsemat henkilöt.
17 § Yhdistyslaki
Sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on määrätty, noudatetaan voimassa olevan yhdistyslain määräyksiä.