Seuran säännöt

Seuran säännöt


I Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli

1 § Yhdistyksen nimi on Helsingin Luistelijat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki Uudenmaan läänissä. Yhdistys on perustettu 1908 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Seuran kieli on suomi. Seura on Suomen Taitoluisteluliitto ry:n jäsen. 


II Seuran tarkoitus

2 § Seuran tarkoitus on edistää taitoluistelua kunto-, kilpa- ja huippu-urheilutasolla. Tarkoituksen toteuttamiseksi seura järjestää valmennus- ja harjoitustilaisuuksia, kilpailuja, leirejä, koulutusta, luistelunäytöksiä ja kuntoliikuntatilaisuuksia. Toiminnan rahoittamiseksi seura kantaa jäsenmaksuja ja kilpailumaksuja, tekee mainossopimuksia, ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, järjestää arpajaisia ja myyjäisiä sekä voi hankkia ja omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteätä ja irtainta omaisuutta. Seuran tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen siihen osallisille. 


III Seuran jäsenet

3 § Seuran varsinaiseksi jäseneksi voi hallitus hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä. Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä seuran kokouksen päätöksellä kutsua henkilö, joka on erittäin huomattavasti edistänyt seuran toimintaa. Kunniapuheenjohtajaksi voidaan seuran kokouksen päätöksellä kutsua seuran puheenjohtajana ansiokkaasti toiminut henkilö. Kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen. Kannattavaksi henkilöjäseneksi voi seuran hallitus hyväksyä yksityisen henkilön ja kannattavaksi yhteisöjäseneksi oikeuskelpoisen yhteisön, joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun. Kannattajajäsenmaksu voi olla eri suuruinen henkilö- ja yhteisöjäsenelle. Kannattavalla yhteisöjäsenellä on puhe-, mutta ei äänioikeutta seuran kokouksissa. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät. Seura pitää yhdistyslain edellyttämää jäsenluetteloa. 
 
4 § Jäsen, joka haluaa erota seurasta, tehköön siitä kirjallisen ilmoituksen seuran hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittakoon siitä seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Ero katsotaan tapahtuneeksi heti kun ilmoitus on tehty.


IV Jäsenmaksut

5 § Varsinaisilta jäseniltä kannettavan jäsenmaksun sekä kannattavilta henkilö- ja yhteisöjäseniltä kannettavien kannattajajäsenmaksujen suuruudesta päättää seuran kevätkokous vuosittain. Kunniapuheenjohtajalta tai kunniajäseneltä ei jäsenmaksua peritä. 


V Seuran varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset

6 § Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista kevätkokous huhti-toukokuussa ja syyskokous syys-lokakuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää hallitus. Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on julkaistava vähintään 14 päivää ennen kokousta. - kirjallisena ilmoituksena jäsenille sähköpostitse ja lisäksi - seuran www-sivuilla 
 
7 § Kevätkokouksessa käsitellään 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokoukselle a) puheenjohtaja b) sihteeri c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa d) ääntenlaskijat 3. Todetaan a) läsnäolijat b) äänioikeutetut jäsenet 4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5. Vahvistetaan jäsen- ja kannattajajäsenmaksujen suuruus 6. Vahvistetaan tulevaksi toimintakaudeksi a) toimintasuunnitelma b) talousarvio 7. Vahvistetaan seuraavaksi vuodeksi täysi-ikäisten jäsenten keskuudesta hallituksen puheenjohtaja, jota myöhemmin myös kutsutaan seuran puheenjohtajaksi. 8. Valitaan seuraaviksi kahdeksi vuodeksi jäsenten keskuudesta hallitukseen kolme jäsentä erovuorossa olevien tilalle sekä kaksi varajäsentä. 9. Päätetään jaostot ja niiden vetäjät. 10. Päätetään jaostojen jäsenten valintatavasta. 11. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat. Tilintarkastajien toimikausi on tilikausi. 12. Käsitellään hallituksen esittämät tai jäsenten 8 pykälän mukaisesti vireille panemat asiat. 13. Kokouksen päättäminen Syyskokouksessa käsitellään 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokoukselle a) puheenjohtaja b) sihteeri c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa d) ääntenlaskijat 3. Todetaan a) läsnäolijat b) äänioikeutetut jäsenet 4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 5. Esitetään vahvistettavaksi hallituksen laatima toiminta- ja tilikertomus ja esitetään tilintarkastajien antama lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta 6. Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä asianomaisille. 7. Käsitellään hallituksen esittämät tai jäsenten 8 pykälän mukaisesti vireille panemat muut asiat. 8. Kokouksen päättäminen.

8 § Seuran ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä on jonkun määrätyn asian takia tehnyt siitä hallitukselle kirjallisen esityksen. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on koolle kutsuttu. Ylimääräinen kokous on pidettävä viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenet ovat tehneet siitä edellä mainitulla tavalla esityksen. Asioista, joita seuran jäsenet haluavat kevät- tai syyskokouksen käsiteltäviksi, on tehtävä hallitukselle kirjallinen esitys viimeistään 20 päivää ennen kokousta. 

9 § Seuran ja hallituksen kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran kokousten pöytäkirjat ovat kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen tarkastajien tarkastettava. Hallituksen pöytäkirjat tarkistetaan heti tai seuraavassa kokouksessa. 

10 § Kokouksessa ratkaistaan asiat yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, mikäli ratkaisemisesta ei näissä säännöissä toisin säädetä. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Jokaisella kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella viisitoista vuotta täyttäneellä jäsenellä, kannattavia yhteisöjäseniä lukuun ottamatta, on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää. 


VI Seuran hallinto

11 § Seuran toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa sekä seuraa edustaa kevätkokouksen valitsema hallitus. Hallitukseen kuuluu vuodeksi valittu puheenjohtaja ja kuusi kahdeksi vuodeksi valittua jäsentä sekä kaksi vuodeksi valittua varajäsentä. Hallituksen jäsenistä puolet on erovuorossa vuosittain. Ensimmäisellä kerralla eroaa puolet arvan perusteella ja seuraavilla kerroilla vuoron mukaan. Hallitus valitsee täysi-ikäisten jäsentensä keskuudesta varapuheenjohtajan, sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään puolet sen jäsenistä on saapuvilla. Hallituksen tehtävänä on erityistesti 1. Suunnitella ja kehittää seuran kokonaistoimintaa sekä johtaa seuran toimintaa seuran tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti. 2. Panna täytäntöön seuran kokousten päätökset. 3. Vahvistaa tehtävänjako keskuudessaan sekä valita tarvittavat työryhmät suorittamaan niille määrättyjä hallitukselle vastuullisia tehtäviä. 4. Hoitaa seuran taloutta. 5. Hoitaa seuran tiedotustoimintaa. 6. Hyväksyä jäsenet ja pitää jäsenluetteloa. 7. Valita sekä erottaa seuran palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän eduistaan. 8. Päättää seuran ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansiomerkkien esittämisestä. 9. Luovuttaa tilit tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kaksi viikkoa ennen syyskokousta. 12 § Seuran toiminta- ja tilikausi on 1.7.-30.6. 13 § Seuran nimen kirjoittaa puheenjohtaja. Oikeus seuran nimen kirjoittamiseen on myös henkilöllä, jolla on siihen hallituksen erikseen antama henkilökohtainen oikeus. Nimenkirjoittajien on oltava täysi-ikäisiä.


VII

14 § Jäsenen erottaminen ja muut kurinpitotoimet 14.1. Yleinen periaate Hallitus voi erottaa jäsenen seurasta, jos tämä toimii vastoin seuran tarkoitusperiä, rikkoo seuran sääntöjä tai seuran kokouksen tai seuran hallituksen päätöksiä, jättää jäsenille määrätyt maksut maksamatta, syyllistyy antidoping-rikkomukseen tai toimii törkeästi tai toistuvasti vastoin urheilun eettisiä periaatteita. 14.2 Antidoping –rikkomukset Seuran jäsen sitoutuu noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry:n/ Suomen antidopingtoimikunta ADT:n vahvistamaa antidopingsäännöstöä ja Kansainvälisen lajiliiton antidopingsäännöstöjä sekä Kansainvälisen Olympiakomitean antidopingsäännöstöjä. Dopingrikkomukset ja seuran jäsenelle niistä määrättävät seuraamukset on määrätty edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä. Dopingrikkomuksia ovat mm.:  Kielletty aine tai näyttö kielletyn menetelmän käytöstä urheilijan elimistöstä otetussa näytteessä  Kielletyn aineen tai menetelmän käyttö tai käytön yritys  Kieltäytyminen dopingtestistä  Dopingvalvonnan välttely ja ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti  Dopingtestin manipulointi  Dopingaineiden hallussapito  Dopingaineiden ja –menetelmien levittäminen  Dopingin edistäminen Siltä osin kuin doping –rikkomus tapahtuu seuran järjestämässä kilpailussa tai harjoitustilanteessa, seuran hallituksen määräämänä seuraamuksena voi olla:  Kilpailutuloksen mitätöinti  Urheilutapahtuman tulosten hylkääminen  Urheilun toimintakielto  Kirjallinen varoitus Seuran jäsen voi joutua korvaamaan dopingrikkomuksella aiheuttamansa vahingon seuralle, kansalliselle lajiliitolle ja kansainväliselle lajiliitolle. Kansallinen lajiliitto, tai sen asemesta, tai sen lisäksi Kansainvälinen lajiliitto (ISU) voi päättää seuran jäsenelle dopingrikkomuksesta määrättävästä seuraamuksesta ja muista kurinpitotoimista edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä, säännöissä ja sääntöjä alemman asteisissa määräyksissä vahvistetulla tavalla. 14.3 Urheilun eettisten periaatteiden vastainen toiminta Urheilun eettisten periaatteiden vastaista toimintaa on mm.: 1. Urheilulle vieraiden aineiden käyttö  Huumeiden ja dopingaineiden käyttö tai käytön edistäminen;  Esiintyminen alkoholin vaikutuksen alaisena harjoituksissa, kilpailutilanteessa tai häiritsevä käyttäytyminen alkoholin vaikutuksen alaisena seuran muissa tapahtumissa; tai  Tupakan ja tupakkatuotteiden käytön yhdistäminen urheilutilanteisiin. 2. Epäasiallinen käyttäytyminen  Törkeä kielenkäyttö, epäasiallinen arvostelu, tuomarin harhautus ja muu sääntöjen vastainen toiminta kilpailu- ja harjoitustilanteessa;  Kiusaaminen, kuten nimittely, uhkailu, mitätöivät eleet, perättömien tietojen levittäminen ja jättäminen ryhmän ulkopuolelle kilpailu- ja harjoitustilanteissa. Myös epäasiallinen käytös toisia kohtaan sosiaalisen median kanavissa kilpailu- ja harjoitustilanteissa sekä niiden ulkopuolella on kiusaamista.  Väkivalta ja/tai sukupuolinen häirintä kilpailu- ja harjoitustilanteessa tai näiden ulkopuolella;  Epäasiallista toimintaa on myös vaaran aiheuttaminen itselle tai toiselle. 3. Urheiluhuijaus  Kilpailutilan tai -välineiden manipulointi  Tuloksista etukäteen sopiminen  Kilpailutapahtuman manipulointi 4. Vedonlyönti  Vedonlyönti omasta kilpailusta 5. Lahjonta  Tuomareiden, kilpakumppaneiden, valmentajien tai toimitsijoiden lahjominen tai sen yritys tuloksen manipuloimiseksi Urheilun eettisten periaatteiden vastaisesta toiminnasta on seuraamuksena lajiliiton määräämä rangaistus sen mukaan kuin lajiliiton säännöissä tai kilpailusäännöissä määrätään. Seuran hallitus voi antaa seuraamuksena epäurheilijamaisesta käytöksestä varoituksen tai kilpailu- ja harjoittelukiellon, jonka kesto voi olla korkeintaan 2 kuukautta. Törkeissä tai toistuvissa tilanteissa hallitus voi päättää jäsenen erottamisesta. Ennen seuraamuksen asettamista asianosaisella on oikeus tulla kuulluksi. Erottamispäätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty jäsenelle kirjatussa kirjeessä tai muutoin todisteellisesti. Erotetulla ei ole oikeutta saada takaisin seuralle suorittamiaan maksuja. Seuran valmentajalla on oikeus välittömästi poistaa urheilija harjoituksista ja kilpailuista, jos on perusteltu syy epäillä, että urheilija on vaaraksi itselleen tai muille esimerkiksi päihteiden käytön johdosta. Tapahtuneesta tulee raportoida hallituksen puheenjohtajalle.


VIII Muita määräyksiä

14 § Sääntöjen muuttamista, yhdistyksen purkamista tai yhdistyksen omaisuuden pääosan luovuttamista koskevissa asioissa yhdistyksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on yhdistyksen kokouksessa kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. Tällaista asiaa ei voida käsitellä, mikäli sitä ei ole mainittu kokouskutsussa. 
 
15 § Jos seura on päätetty purkaa, sen varat on luovutettava johonkin seuran toiminta-alueen liikuntakasvatusta edistävään tarkoitukseen purkamisesta päättäneen kokouksen päätöksen mukaisesti. Selvitysmiehinä toimivat kokouksen valitsemat henkilöt. 
 
16 § Sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on määrätty, noudatetaan voimassaolevan yhdistyslain määräyksiä.